Jo nimellään hymyilevässä Vitsiälän kylässä
syntyy nyt uuden sukupolven tanssilavamuistoja
Witsiälän tanssilavan tienoilla on monenlaista historian havinaa. Siellä on yli puolen vuosisadan ajan solmittu ikuisia ystävyyssuhteita, ihastuttu, rakastuttu, jos toki tunnettu muunkinlaisia tuntemuksia. Siellä on kuunneltu aikansa eturivin artisteja, tanssittu hidasta ja vielä hitaampaa valssia, liikettä lantioihin ovat tuoneet niin ikään kulloinkin muodissa olleet tanssivirtaukset liikekuvioineen.
Puhvetin puolella on nautittu virvokkeita ja tuhdinpuoleisia energiavälipaloja: höyrymakkaroita ja kuuluisia Vitsiälän munia. Niitä järjestäjät haalivat tanssilauantaisin lähitaloista tiukaupalla keitettäviksi lavatanssijoiden huikopalatarpeisiin. Menekki oli taattu viimeistä munaa myöten!
Tanssilavan historia ulottuu aina 1940-luvun lopulle, jolloin nykylavan edeltäjäksi valmistui rantalava kaiteineen avonaisen taivaan alle. Sitä tarvittiin Hauhon ensimmäisiin tukkilaiskisoihin, jotka pidettiin heinäkuussa 1949. Sodat olivat takanapäin ja kansa halusi viihdettä ja iloista toimintaa pitkän huvikieltoajan jälkeen. Kisat olivat menestys. Lippuja myytiin kymmenentuhatta, mikä lukuna vieläkin ilahduttaisi ketä tahansa fessujen tai muiden tapahtumien järjestäjää.
Vitsiälä kihisi väkeä, nykyisin paikoitusalueena oleva kenttä pullisteli tivoli- ja huvitelttoja sekä myyntikojuja. Lähitienoon kyläteiden ojat, niityt ja pellonpientareet puolestaan täyttyivät liikkeelle lähteneen väen kulkuneuvoista, lähinnä polkupyöristä. Rannat olivat veneitä väärällään, linja-autoilla kärrättiin väkeä pitkin maakuntaa.
Varsinaiset tukkilaiskisojen ohjelmanumerot olivat ”Möljällä”, Vitsiälänlahden laivalaiturilla, jonka viereen tuotiin puomit ja lautat. Katsomo oli luomua parhaimmillaan: rantaan johtava rinne toimi sinällään luonnon muovaamana mainiona kisojen seurantapaikkana.
Tanssittin ja juhlittiin alueella toki ennen lavan rakentamistakin. ”Witsiälän W.P.K:n Seurahuoneen FASAADI piirusustus” (näin piirustuksessa kirjaimellisesti lukee!) valmistui J.T.Pätiälän piirtämänä vuonna 1898, rakennus pian sen jälkeen.
Tummia sävyjä alueen historia koki kapinavuonna 1918, kun talon nurkilla oli valkoisten tykistöä tukemassa Alvettulan sillan luona käytäviä taisteluja. Paikalta tulitettiin Vitsiälänlahden yli ja Vitsiälän kylän läpi eteneviä punaisia. Kahakoissa saatuja vankeja tuotiin säilöön läheiseen ns. Kukkosen latoon, joka vasta muutama vuosi sitten purettiin pois.
Juhlava Seurahuone-nimitys hiipui ajan myötä käytöstä ja kansa puhui joko seuratalosta tai V.P.K:n talosta. Talo oli ahkerassa juhlakäytössä, siellä on vietetty häitä ja hautajaisia, pikkujouluja, syntymäpäiviä, iltama- ja huvitilaisuuksia. Myös kylän kirjasto oli sijoitettu talon tiloihin aina 1950-luvun lopulle saakka.
Talkoilla on pidetty huolta rakennuksen kunnosta, mm. pärekattotalkoot pistettiin pystyyn 1920-luvulla, pärehöylä oli läheisen Hannulan talon riihen kupeella. Asiakirjojen mukaan entinen katto oli tuolloin ”huonossa kunnossa” ja niin uusikin aikanaan, sillä vuonna 1946 oli uusien pärekattotalkoiden vuoro.
Suurimmat myllerryksensä talo lavoineen koki 1970-luvulla, jolloin kaikenlainen vanhan hävittäminen ja tuhoaminen oli kuumimmillaan koko maassa. Uudistuksen ja kehityksen kaavun alla toimien talon vanha näyttämökoroke maalaismaisema-kulisseineen sai lähtöpassit, salista tehtiin ajan hengen mukainen diskotila.
Lavan puolella uudistukset sentään olivat maltillisempia ja toiminnallisesti perustellumpia; orkesterikoroketta suurennettiin ja aiemmin talossa toiminut ravintolatoiminta siirrettiin lavan puolelle.
Kahdeksankymmentäluvun ja vielä yhdeksänkymmentäluvun alussakin tanssilavatoiminta uinaili ruususen untaan, tansseja Vitsiälässäkin järjestettiin enää vain harvakseltaan ja satunnaisesti.
Tasolounas vuokrasi Witsiälän lavaalueen rakennuksineen muutama vuosi sitten ja elvytti tanssilavatoiminnan kohti uutta kukoistustaan. Seurahuone – V.P.K:n talo – on nykyään juhlatilaksi sisustettu Witsiälä-Sali, jossa jälleen vietetään perhejuhlia, järjestöjuhlia ja monenlaisia peijaisia.
Alueen kokonaisilme on edelleen kohentunut tämän kevään aikana; uusi yhteistyökumppani Hauhon Niskavuori Näyttämö on tuonut paikalle uudenlaista toimintaa. Opri-näytelmä vetää väkeä koko maakunnasta ja lavatanssibuumi tuo kepeäkenkäistä tanssikansaa kokemaan rantalava- nostalgiaa huikaiseviin hauholaismaisemiin. Uusi sukupolvi synnyttää uusia Vitsiälä-muistoja. Niihin kuuluvat tietenkin itseoikeutetusti myös perinteiset Vitsiälän munat, joita jälleen on tarjolla välipalaksi!
